Tällä kertaa olemme kerääntyneet yhteen kertomaan polyuretaanielastomeerien ilosanomaa, mutta nimenomaan siltä kantilta, miksi se on ylipäätään niin ylivertainen materiaali?
Lähdetään siitä, että polyuretaanielastomeereillä on suuri lujuus, hyvä kulutuksenkesto, hyvä kaasujen, öljyjen ja aromaattisen hiilivetyjen sietokyky sekä erinomainen hapen ja otsonin sietokyky. Hyvin pienenä miinuksena polyuretaanielastomeerit voivat jossakin tapauksessa olla alttiita mikrobien hyökkäyksille.
Oman osansa hoitaa perässäpitäjä, eli elastomeeri. Se on suurimolekyylinen aine, joka palautuu nopeasti lähes alkuperäisiin mittoihinsa ja muotoonsa jännityksen aiheuttaman muodonmuutoksen ja jännityksestä vapauttamisen jälkeen. Voitaisiin siis sanoa, että elastomeeri on tässä suhteessa se arjen koossapitävä voima ja palauttaa polyuretaanin jalat maahan, vaikka toisinaan rakennetaankin yhteisiä pilvilinnoja.
Kuuma, kostea, hydrolyysi
Polyuretaani ei ole varsinaisesti saunomisen ystävä, sillä yli 80°C lämpötilat ja kosteus voivat lyhentää polyuretaanin käyttöikää huomattavasti. Syynä tähän on hydrolyysi, jossa vesi röyhkeästi reagoi toisen molekyylin kanssa ja muodostaa sen kanssa kaksi tai jopa useampia yhdisteitä. Ja juuri nämä yhdisteet ovat sellaista rienaavaa sorttia, jotka saavat muuten niin mukavan polyuretaanin kupin läikkymään yli.
On olemassa joitain polyuretaanilaatuja, vähän sellaisia elämän kyllästämiä, jotka kestävät hydrolyysin riekkumista, eivätkä kuumuus ja kosteus ole näin ollen ongelma. Mutta mikäli käyttökohteessa ei ole saunan kaltaisia olosuhteita, polyuretaanielastomeerit ovat räikeästi suorastaan ylivoimainen vaihtoehto perinteisiin kumeihin verrattuna.
Siinä täytyy olla kemiaa
Mikään kaikkivoipa ei polyuretaanikaan ole. Varsinkin erilaisten kemikaalien kanssa on tullut ja tulee jatkossakin olemaan hieman haasteita. Tiedossa olevista riitapukareista mainittakoon mm. kaikki liuottimet ja erityisesti klooratut hiilivedyt. Luonnollistahan on, että tuotteet altistuvat niille aineille, joita on käytössä kussakin prosessissa. Joten jottei tulisi mitään yllätyksiä, materiaalien kestävyys on hyvä aina testata ennen käyttöä. Ja asiakaspalveluhenkisinä kavereina me voimme tietenkin auttaa testauksessa, jopa tehdä sen puolestasi? Miltäs kuulostaa?
Tähän loppuun toimarimme Jani Salo on koonnut hieman seikkaperäisempää dataa polyuretaanielastomeerien ominaisuuksista, nimenomaan kemiallisen kestävyyden kannalta. Kapulakielen käyttö suotakoon hänelle.
Polyuretaanielastomeerien kemiallisen kestävyyden osalta voidaan todeta:
- eivät hapetu ilmassa, otsonilla ei vaikutusta
- erinomainen alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä vastaan (kestää n. 80 % aromaattisista hiilivedyistä)
- erinomainen öljyjen, voiteluaineiden, eläin- ja kasvirasvojen sekä pihkan kestävyys
- tyydyttävä kestävyys kloorattuja liuottimia vastaan
- yleensä eivät kestä eettereitä, estereitä eivätkä ketoneja
- testattava hapettajien ja alkoholin ollessa kyseessä
- kohtalainen kestävyys laimeita ja heikko väkeviä happoja vastaan
- kuumissa kosteissa (vesi) olosuhteissa (T ≥ 80 °C, suht. kosteus ≥ 95 %) on kiinnitettävä erityistä huomiota polyuretaanin laadun valintaan
Jäikö kysyttävää? Autamme erittäin mielellämme kaikissa polyuretaanielastomeereihin liittyvissä haasteissa. Suorastaan nautimme ratkoa asiakkaidemme ongelmia. Joten ota reilusti yhteyttä, kerromme sinulle kaiken polyuretaanielastomeereista.